hyodyllista > tiede.* > tiede.fysiikka

sami (04.11.2010, 20:02)
Ilta-Sanomat kirjoittaa artikkelissaan Nasan luotaimesta, joka kuvasi
700 kilometrin etäisyydeltä komeettaa
.

Lainaus: "Hartley 2 -niminen komeetta kiitää avaruudessa 43 450
kilometrin tuntivauhtia".

Jäin miettimään että minkä suhteen? Miten vauhti määritellään tilassa,
jossa kiintopisteitä ei ole? Yhtä hyvin mielestäni voisi sanoa että
kyseinen komeetta pysyy paikallaan.

Voisiko joku fyysikko avata asiaa siinä suhteessa että mitä järkeä on
tuolla 43450 km/h asialla, kiitos.
Kim Fallström (05.11.2010, 01:09)
On 4.11.2010 20:02, sami wrote:
> Ilta-Sanomat kirjoittaa artikkelissaan Nasan luotaimesta, joka kuvasi 700 kilometrin etäisyydeltä komeettaa .
> Lainaus: "Hartley 2 -niminen komeetta kiitää avaruudessa 43 450 kilometrin tuntivauhtia".
> Jäin miettimään että minkä suhteen? Miten vauhti määritellään tilassa, jossa kiintopisteitä ei ole? Yhtä hyvin mielestäni voisi sanoa että kyseinen komeetta pysyy paikallaan.


Ilta-Sanomia ei kannata ottaa astrofysiikan oppikirjaksi kuin ei myöskään
täältä saatuja vastauksia.

Kun näitä nopeuksia ilmoitellaan niin yleensä on kyse nopeudesta Auringon
suhteen. Täällä näkyvät komeetat kun käyvät vähintäänkin kääntymässä jossakin
Auringon "lähimaastossa".

Oikeasti lepokoordinaatistoa ei ole olemassa ainakaan nykytiedon mukaan.
Kohtuullisen hyvä sellaisen korvike suuressa mittakaavassa katsottuna voisi
täällä avaruuden kolkassa olla se koordinaatisto (CMB rest frame), jossa
kosmisen taustasäteilyn "väri" on joka suuntaan katsottuna keskimäärin sama
eli jossa mikään Doppler - siirtymä ei aiheuta taustasäteilyyn puna- ja sinisiirtymää.
Meidän galaksimme kuuluu galaksiryhmään, joka liikkuu noin (627 +- 22)km/s (2257200 km/h)
nopeudella kyseiseen koordinaatistoon nähden. Aurinko itse kiertää galaksimme
ydintä nopeudella 220 km/s ja mainittuun CBM rest frameen nähden sen nopeus
on (396.5 +- 3.0) km/s. Oma galaksimme liikkuu samaiseen koordinaatistoon nähden
nopeudella 552 km/s.







Syyllinen paikallisen galaksiryhmämme (johon Linnunrata kuuluu) liikkeeseen
taustasäteilyn lepokoordinaatistoon nähden on tämä kaveri, joka sijaitsee
jossakin 150 ... 250 miljoonan valovuoden päässä meistä (vrt. Linnunradan
halkaisija 25 000 valovuotta, etäisyys Andromedan galaksiin 2.5 miljoonaa
valovuotta):



Kim
Matti Lehtiniemi (05.11.2010, 08:03)
> Lainaus: "Hartley 2 -niminen komeetta kiitää avaruudessa 43 450 kilometrin tuntivauhtia".
> Jäin miettimään että minkä suhteen? Miten vauhti määritellään tilassa,


Tietysti suhteessa meihin.Mikäs muu meitä kiinnostaisi kuin se millä nopeudella komeetta mahdollisesti
törmää meihin.
Tuo ilmoitettu luku on kuitenkin todennäköisesti nopeus suhteessa aurinkoon.Komeettojen radat on laskettu perinteisesti olettamalla
rata paraabelin muotoiseksi.Polttopisteessä aurinko.
Nykyään osataan jo tietokoneella laskea tarkemmat ellipsit.

Matti
Kim Fallström (05.11.2010, 22:58)
On 5.11.2010 8:03, Matti Lehtiniemi wrote:
> Tietysti suhteessa meihin.Mikäs muu meitä kiinnostaisi kuin se millä
> nopeudella komeetta mahdollisesti törmää meihin.
> Tuo ilmoitettu luku on kuitenkin todennäköisesti nopeus suhteessa aurinkoon.
> Komeettojen radat on laskettu perinteisesti olettamalla rata paraabelin muotoiseksi.
> Polttopisteessä aurinko.Nykyään osataan jo tietokoneella laskea tarkemmat ellipsit.


Kannattaisi perehtyä tähtitieteen historiaan. Ratalaskut ovat olleet hyvin
tarkkoja kauan ennen kuin tietokoneita oli olemassa. Laskujen tekeminen
oli vain hyvin hidasta, kun kaikki vaiheet oli tehtävä käsin ilman koneita.



Komeettojen radat *ovat* (tai siis olisivat ilman planeettojen aiheuttamia
häiriöitä) paraabeleja, mikäli niillä on riittävästi nopeutta poistuakseen
aurinkokunnasta. Elliptisiä ratoja Aurinkoa kiertämään jääville komeetoille
laski Halley jo vuonna 1705



Ratalaskuissa osattiin varsin varhain huomioida myös muiden planeettojen
vaikutukset Esimerkiksi Neptunus löytyi laskemalla tunnettujen planeettojen
radat (Le Verrier, 1846) ja päättelemällä Uranuksen radan jäljelle jääneestä
virheestä mihin suuntaan teleskooppi kannattaisi suunnata.



Merkuriuksen perihelin kiertymäkin löydettiin ja sen syy lopulta
selvitettiin (yleinen suhteellisuusteoria) ennen tietokoneita.



Raimo: Kiitos kirjavinkistä, "Vulcanus - suuri planeetanmetsästys" oli
mukavaa matkalukemista.

Kim
Matti Lehtiniemi (05.11.2010, 23:55)
> Kannattaisi perehtyä tähtitieteen historiaan. Ratalaskut ovat olleet hyvin

Mistäs yllätävä kirjoitusinnostus ? Hyvät oli keskustelut tänään tiede.fi :ssä , en huomannut sinun
osallistuvan ratalaskentakeskusteluun.(kuu-ketju)
Pitäisiköhän sitä suorittaa paluu tiede.fi:hin .Alkaa pikkuhiljaa tuntua tämä yhteiskunta taas siedettävältä.
Viimeiset 3 vuotta olen keskittynyt lähinnä rentoon elämään ja ajoittaiseen kaljoitteluun.Niin tympeältä
tämä paikka on tuntunut ja tuntuu toki vieläkin.Onneksi on perussuomalaiset(PerusS)

> häiriöitä) paraabeleja, mikäli niillä on riittävästi nopeutta poistuakseen
> aurinkokunnasta. Elliptisiä ratoja Aurinkoa kiertämään jääville komeetoille
> laski Halley jo vuonna 1705


Voi olla noin, mutta tietoni oli peräisin jostain lehdestä.Tottakai elliptisiä ratoja on osattu laskea jo
Keplerin ajoista lähtien.Mutta jos 10 tähtitieteilijää laskee elliptisen radan ja 1000 laskee helpomman
parabolisen version samasta komeetasta niin silloin voidaan sanoa että se lasketaan parabolisena.
Huomaa että ennen muinoin ei ollut radiota eikä televisiota eikä internetiä.Ihmiset joutuivat itse laskemaan
radat.Jos tieteellinen lehti tuli vaikka kerran kuukaudessa,niin siinä ajassa komeetta oli kadonnut jo taivaalta.(Tai osunut
maapalloon tappaen havannoijan, mitä ei tapahtunut kuten historiasta tiedämme.Mutta olisi *voinut* osua).Siksi monet valitsivat
nopeamman paraboli-tekniikan.

> radat (Le Verrier, 1846) ja päättelemällä Uranuksen radan jäljelle jääneestä
> virheestä mihin suuntaan teleskooppi kannattaisi suunnata.


Toki tiesin tuon.

> Merkuriuksen perihelin kiertymäkin löydettiin ja sen syy lopulta


Ikuinen Merkuriuksen perihelin kiertymä.Kukaan ei oikeasti osaa laskea kunnolla näitä asioita, kuten
tämänpäiväinen keskustelukin tiede.fi:ssä osoitti.On toki ihmisiä joilla on suhteellisen hyvä käsitys asioista.

Matti
Raimo Suonio (06.11.2010, 00:04)
Itse Kim Fallström virkkoi, noin nimesi:

> Raimo: Kiitos kirjavinkistä, "Vulcanus - suuri planeetanmetsästys"
> oli mukavaa matkalukemista.


Minäkin sen ostin ja se odottaa lukuvuoroa.
mahmood.majeed (14.11.2018, 12:55)
torstai 4. marraskuuta 2010 20.02.14 UTC+2 sami kirjoitti:
> Ilta-Sanomat kirjoittaa artikkelissaan Nasan luotaimesta, joka kuvasi
> 700 kilometrin etäisyydeltä komeettaa
> .
> Lainaus: "Hartley 2 -niminen komeetta kiitää avaruudessa 43 450
> kilometrin tuntivauhtia".
> Jäin miettimään että minkä suhteen? Miten vauhtimääritellään tilassa,
> jossa kiintopisteitä ei ole? Yhtä hyvin mielestäni voisi sanoa että
> kyseinen komeetta pysyy paikallaan.
> Voisiko joku fyysikko avata asiaa siinä suhteessa että mitä järkeä on
> tuolla 43450 km/h asialla, kiitos.


mooooi
Soortgelijke onderwerpen